Kalenteri 2012

Tämä se on jokavuotinen projekti näköjään... Eilen päättyi kalenterikuvien äänestys ja tänään on äänet tulleet lasketuiksi. Tässä siis Kipazin 2012 -kalenterin kuvat.



Jos joku on kiinnostunut kalenterista, niin kysellä voi minulta esim. spostilla (löytyy vaikka kotisivuilta), kunhan sen tekee sukkelasti

Kehityksen huima harppaus

Juu, niin se aika kiitää nappuloitten kanssa. Säät on vaihtelevat ja tälläkin viikolla on saatu nauttia vuoroon aurinkoisesta lämpimästä säästä, pilvisestä ja lämpimästä, pilvisestä ja kylmästä, tuulesta ja tyynestä ja ollaan me kerran oltu ulkona kun ripsi vettäkin. Se, että vettä tippuu taivaasta, oli kyllä pentujen mielestä aika syvältä... Mut joka päivä on päästy ulos ja useemman kerran, vaikkei sit kamalan kauaa kerralla olla oltukaan.

Aika monet kakat on tehty ulos, pissiä sen sijaan loruu sinne ja tänne ja tuonne ja joskus sinnekin, minne ois tarkotus eli ulos tai paperille. Ruoka on alkanut ihan vasta tänään vähän maittaa, ilmeisesti nyt kun ipanat liikkuvat enemmän, niin maito ei enää riitä takaamaan energian tarvetta. Tasaseen sakki on kuitenkin kasvanut, kukaan ei ole kääpiö, kukaan ei ole jättiläinen, varsin tasasta on, itseasiassa hyvin, hyvin tasasta.

Eilen oli pennuilla tiedossa puntaria ja matokuuria ja se meni loistavasti. Tänään puolestaan leikattiin kynnet, vaikka pitikin se homma tehdä jo eilen, mutta vieraita riitti iltamyöhään asti, joten kynsienleikkuu jäi.

Tänään piti Waldon tulla panuja katsomaan, mut se keikka peruuntui, nuorimmainen tuli ihan vaan keskenään. Ja koska Muham... siis Waldo ei tullut vuoren luo, niin vuori menee Waldon luo elikkäs pakataan pennut ens viikolla autoon ja ajellaan moikkaamaan Waldoa... odotan mielenkiinnolla.

Tänään pennut sen sijaan tapasivat Murun. Ei niitä kyllä kovin jaksanut Muru kiinnostaa (eikä pelottaa), eikä Murua pennut, mut haistelututtavuus solmittiin. Murun lisäksi pennut on päässeet tapaamaan Totoron, joka pääsettiin tällä viikolla pentulaan. Tosi kauniisti poika pyysi pentuja leikkimään, mut on kyllä vähän iso leikkikaveri, vaikka kuin nätisti yrittää pentujen kanssa olla.

Pennut on riekkuneet myös olohuoneessa ja keittiössä ja Doriksen mielestä oli ihan parhautta kun se huomasi, että täällä pääsee kiertämään rinkiä: takkahuone-olohuone-keittiö-"käytävä"-takkahuone-jne. Olkkarissa ipanat tapasivat myös isänsä Cellon, joka ensin oli vähän sitä mieltä, että jaa näitä, mut hetken kuluttua jo pyysi pentuja leikkimään. Viiviä ei pennut enää kiinnosta, se seuraa niitä nojatuolista käsin, on vissiin mielestään tullut jo "mummoikään" ja Arskahan on jo aikoja sitten ollut sitä mieltä, että "pentueitten kasvatusvastuu" kuuluu lauman uroksen osalta Cellolle. No oikeastaan Cello on siirtänyt vastuun jo Totorolle, vaan eikös se niin mennytkin, että lauman nuoret urokset leikittävät pentuja ja opettavat niille tapoja.

Heddan maitobaari on edelleen auliisti auki, ollaan siis vähän rajotettu sitä, eikä olla annettu Heddan olla ihan koko aikaa pentujen kanssa. Nyt kun hampaita alkaa tulla, niin Hedda on kyllä alkanut sanoa, että kiitti, riitti. Eiköhän se tästä, eikä niitä tuttipulloja ehkäs tarvita pentupaketissa kummiskaan.

Tänään kuunneltiin CD:ltä shamaanirummutusta, se oli Dopsin mielestä jostain syystä vähän jännää, vaikkei tuo välitä ukkosista, paukkeista, sateista, ilotulitteista, kulhoista, valaista, merilinnuista jne. Pistin sit volyymia vähän pienemmälle, haettiin voimakkuus, joka ei häirinnyt Dopsia. Huomenna uudestaan, sillä periksi ei anneta.

Miksun ja Minjan piti tulla tänään mellastamaan, että pennut näkee lapsia (ja mummi lapsenlapsiaan), mut sekin keikka peruuntui, flunssan pahalainen on iskenyt siihen talouteen, joten lepoa ja lämmintä juotavaa (eikä me tänne välttis mitään flunssia haluta tuliaisina). Paranemista vaan!!!

Pennut on keksineet myös lelujen ihmeellisen maailman. Tähän asti lelut on lähinnä vaan lojuneet pitkin lattiaa ja joku on satunnaisesti vähän jotain niistä haukannut, vaan nyt alkaa leluissa olla taikaa. Niitä kannetaan paikasta toiseen ja pureksitaan. Vielä niitä ei keskenään kilpaa vedetä, mut sain kyllä tänään jo Dominon vähän kiskomaan yhtä lelua kun aikani yritin. Eihän se nyt vielä mikään kunnon vetoleikki ollut, mut alkua kumminkin.

Kuvia ois läjäpäin, mut en ole tänään ehtinyt niille mitään tehdä, mut kyllä niitä taas tulee, no hätä. Nyt pystyttämään "yöpentula" ja siivoamaan paikat pentujen jäljiltä, jotta aamulla voi siivota uudestaan. NYT täällä alkaa leijua se kuuluisa (ja monien mielestä ihana) pennuntuoksu...

Puita ja puita

Tänään on onneks ollu poutaa, joten on päästy ulos useempaan otteeseen. Kauaa ei kerralla olla, mut sen aikaa, et jokainen ehtii taapertaa vähän sinne tänne ja vähitellen aika tuntuukin venyvän ja uteliaisuus voittaa, joten jotain juttuja pitää käydä vähän tutkimassakin. Tän päivän saldo on kaikki tähänastiset kakat ulos ja aika monta pissiäkin ja sehän tietää aina vähemmän sotkua sisälle.

Myös aikataulutettu maitobaarin aukioloaika on aavistuksen auttanut, pennut on jopa syöneet pikkasen kiinteetä ruokaa. Viikon päästä ne ehkä saattaa syödä melkeen kun edellisestkin pentueet...

Jos sit vaikka vähän kuvasatoa kun sellastakin nyt ois. Niin ja kotisivuille on päivitettynä pentujen neliviikkoiskuvat, Voiton kuvat ja Porthoksestakin muutama uus kuva. Vaan tänne näitä pentujen kuvia.

Frida on ollut koko ajan hirmu kiinnostunut pennuista ja ehtikin tehdä tuttavuutta pentujen kanssa ennen action lomaansa. Vaan kuin ollakaan, pennut ei olleet yhtään niin kivoja ja kiinnostavia enää kun joutu niitten sekaan ja useempi alko pyöriä jaloissa. Tässä Frida ja Doris.


Aika monta länderiä mahtuu pieneen punkkaan


ja oikeastaan vielä useampikin, jos tarve vaatii.


Olohuone on alkanut vetää pentuja puoleensa, eteinen samoten. Eteiseen ipanat jo on parit kerrat rynnineetkin kun portti ei oo ollu lukossa. Olohuoneeseen aukeaa jo lähiaikoina väylä, mut siellä pennut tarttee jatkuvaa vahtimista, jottei satu vahinkoja. Tässä Arska ja Dorati, taustalla Viivi.


Valmiina reissaamaan ulkoa takasin sisälle.


Tänään on lämmitetty takkahuonetta ja apulaisiahan mulla riittää.

Domino


Dorati


Doris


Toisten mielestä tosin on mukavampi halata eläviä puita kun hieroa itteään tikkusiin polttosellasiin. Dops ja vanha tammi.

Run, breeder, run!

Viikonloppu kutakuinkin takana. Perjantai-ilta sentään meni rentoutuen, lasi (vai oliko se useempi) punkkua , leffa, seurustelua, syömistä, olemista ja päälle autuaan unta, kun ei enää tartte ihan niin silmä kovana pentujen puuhia vaania.

Lauantaiaamun saatto alottaa "pitkän kaavan mukaan", ei kiirettä minnekään. Tai no päätin lopulta yrittää vähän raivata keittiötä, jotta sain sinne tilaa sen verran, että saatto vastaanottaa pentujen tulevia perheitä. Keskityin siis lähinnä pöytään ja muu osasto jäi omaan arvoonsa (ja hallitsemattomaan kaaokseensa). Pääasiahan on, että vieras saa takamuksensa penkkiin (istumatta jonkin epämääräisen päälle) ja pöydälle mahtuu pari kahvikuppia. Eikö??

Aamupalan ja pentujen ruokkimisyritysten jälkeen kuvattiin pennut neliviikkoissynttäreitten kunniaksi. Siinä olikin puuhaa kerrakseen kun ei noille mokomille syömiset maita. Yleensä käytän herkkuja apuna, mut nämä ryökäleet kattoivat meikäläistä, että mitä helkattia sä meidän suuhun yrität tunkea. Hoituu se kuvaaminen toki ilman herkkujakin, mut sit on meikäläisen kädet melkeen joka kuvassa.

Puoliltapäivin pääsin tapaamaan Voitto Arskanpoikaa, Viivin veljeä. Voitossa on samaa äijäkarismaa kuin isässäänkin, aivan upea vanha herra. Ja jotain samaa Voitossa on kuin Viivissäkin; ainakin tietyt ilmeet. Sain muutaman hyvän kuvan Voitosta, ehkäpä saan ne jossain kohti Voiton kuvagalleriaankin...

Sen jälkeen Voiton porukat pääsivät tapaamaan pentuset, joista jollain on onni päästä Voiton kaveriksi. Arska oli jälleen ihan onnessaan näistä vieraista. Jotkut vieraat vaan on Arskan mielestä ihan parhautta. Ei sillä muutkin pyöri pöydässä herkkujen toivossa, sillä ainahan vierailta voi jotain saada, jos ei muuta niin rapsutuksia ja Arska varaskin itelleen kokonaan yhden kakslahkeisen ja istui rapsuteltavana varmaan suurimman osan ajasta.

Sit vedettiin tovi henkeä ja iltapäivällä tavattiin tuleva länderipariskunta, heillä kun ei länderikokemusta vielä ole. Ensin pentujen tapaamista, sit kysymyksiä, vastauksia ja infoa luettavana sekä tuo aikuisten länderien lauma ympärillä pyörimässä. Lopuksi vielä pentujen rapsuttelua.

Tämä päivä on mennyt lähinnä länderien kasvattajapäivillä Tamperestin kupeessa. Aamulla vähän ennen kasia saapui kyyti ja viiden maissa iltapäivällä olin taas kotipihassa. "Hukkasin" matkalla Fridan, joka siis aamulla lähti mukaan, vietti luennon ajan kasvattajapäivillä ja poistui sen jälkeen viettämään "toimintalomaa" Adeinan lauman jatkona, se kun on käynyt aika vähän pitkäksi energiselle nuorelle neidolle täällä meillä... Kotimatkalla olikin sellainen olo, että on unohtanut jotain. Niin ja iltaruokia laittaessa otin tietty mukaani "ylimääräsen" kupin, onneks tajusin asian, ennen kun oli hutut tekeytymässä.

Ai niin ja pennut on tuominneet ittensä nyt maidottomiin öihin, ne kun tässä vyöryivät perjantai-lauantai -yönä ulos "yöaitauksestaan" ja löytyivät aamulla anianianivarhain ympäri takkahuonetta ja se ei kyllä valvomatta ole erityisen turvallista. Nyt on sit yöaitauksen portti yöt kiinni, joten eipä pääse Hedda pentujaan syöttelemään, joka varmasti ihan hyvä on, koskapa tänään sain aamusta pennut vähän syömään (muutakin kun tissiä). Seuraavaks otetaan varmaan maidontuloa vähentävät homeopaattiset...

Huomenna päivä uus uusin kujein ja ehkäpä ehdin noita valokuviakin katella...

Nippu ja nyytti

Mökää mökkiin

Pikkulauantain ohjelmassa kaikkea sitä normaalia kuten pyykinpesua, lattioiden luuttuamista, koirien ulkoilutusta jne. Enemmänkin ois voinu aikaansaada, jotenkin on jääny lorvivaihde päälle, meinaan kämppäkin on kun pommin jäljiltä ja viikonloppuna pitäs kehdata päästää pentujen perheitä ihan sisätiloihin asti, en nimittäin jaksa uskoa äkilliseen aurinkoiseen helleaaltoon...

Frida järjestää vielä vähän lisää siivottavaa repimällä löytämiään nenäliinoja ja muita talouspaperinpalasia pitkin kämppää. Ja jos niitä ei muuten löydy, niin roskiksesta kyllä. Frida hakee myös pentujen ruokailualustoina käyttämiäni pyyhkeitä pyykkikoneesta, jossa ne oottavat koneen käynnistymistä, ja napertaa niitä, onhan niissä jokunen ruuan muren. Oispa pennutkin yhtä innostuneita ruuastaan...

Heddalla puolestaan on tänään "en syö" -päivä. Tuntuu olevan joka toinen päivä sellanen ja joka toinen päivä kelpaa kuivat leivänpalatkin. Joutaishan tuo tasasemminkin syödä, mut uskon kuitenkin, ettei kukaan itteään nälkään tapa varsinkin kun on mistä valita: on penturuokaa, pentujen ruokajämät, normiruokaa, luomuruokaa... Tai ehkä se vika onkin siinä, mullekin iskee usein valinnan vaikeus.

Vanhimmainen kävi tänään töistä tullessaan kaupassa ja tilasin tekstarilla jotain hyvää. Mulle heitettiin yks Da-Capo vähän kun "luu koiralle", sähän halusit VÄHÄN namia. No koirat kyllä ryysikin kattomaan, että mitä ME saatiin. Ilmotin niille, et tää nami on MUN ja vanhimmainen tylysti sano, ettei teille mitään oo, kun ette pistäneet tekstaria. Täytyy varmaan ostaa kännykät koirillekin, kai ne oppii niitä käyttämään kun aikansa harjottelee.

Hämmästyttävää kyllä, sää suosi meitä päivällä ja päästiin pentujen kanssa ulos, vesisateeseen en ihan vielä viittis ipanoita viedä, sit kun vauhtia on enemmän, niin pieni kostuminen ei haittaa, nyt tulis varmaan kylmä kun liikunnan vauhti ei päätä huimaa ja kovin äkkiä painelevat kuljetusboxiin takasin.

Päivän pakolliset, nimittäin kuvat

Dorati


Domino


Doris


Dops


Ulkoilun jälkeen maittaa uni


Iltapäivästä alko sit jo vesisade, joten ulos ei päästy, mut pariin kertaan on leikitty palloilla ja solmuilla. Vai oisko se niin, että mä leikin ja pennut vaan kattelee pöllämystyneen näkösinä. No ei ihan, kyllä ne vähän jo leikkiä hakee, palloa tassutetaan ja vähän ajetaan takaakin ja solmua voi purra. Kyllä se siitä.

Pöydälläkin jokainen on tänään ollut, seisomisesta en puhuis mitään... Vesikupissa on melkeen jokainen käyny vuorollaan kastamassa jalkojaan. Trimmipöydän jalat on ihan überkivat, ne kun on niin kiiltävät, että ne peilaa liikettä, joten niille on ihana murista ja hyökkiä niitten kimppuun kun ne vähän niin kun muka liikkuu. Pissit tulee paperille, jos tulee, monasti ei, vaikka mulla on tollasia Dry Paws -pissa-alustoja, joissa oikeesti pysyy tassut kuivina, eikä jalat lipsu. Täytyy ehkä kaivaa sanomalehdetkin jossain kohti esiin ja korvata noi hienot alustat perinteisesti lehdillä, ettei uusien kotien tartte tollasia sentään ostella...

Sit on kuunneltu musaa, tänään oli vuorossa merilintujen "rääkynää" ja valaitten laulua (ja laulo siinä joku nainenkin). Sit kuunneltiin chakraphonia, eri seduka kun edellinen. Vielä ois jäljellä ainakin kulhojen soitantaa ja intiaanirummutusta, jos vaikka huomenna. Niin ja vois kaivaa omankin rumpunsa naftaliinista ja sen lisäks ois toi Wah-Wah -putki ja pari sointupalikkaa. Sit rundi uudestaan alusta. Mökää mökkiin sano.

Paljon ja ei paljon mitään

Maitopossut jatkaa löysäilyä. Miten mulla on sellanen olo, että ainakin pari edellistä länderipentuetta on tässä vaiheessa liikkuneet jo pal enemmän kun nämä... No ehkä aika kultaa muistot, koskapa yleensä en oo mitenkään ootellut, että koska ipanat alkaa riehua, enemmänkin päinvastoin. Ehkä se on tää vähänen lukumäärä, et oottelee enemmän niitten tekemisiä kun taas isomman lauman kanssa toivoo, ettei ne nyt ihan kaksviikkosina vielä koko kämppää valtais.

Mitäs me sit on tehty kun ei olla pal mitään tehty. No oon ainakin pari aamua nukkunut surutta ysiin asti, varmasti sitä ehtii heräillä tässä aikasemminkin kun ipanat tuosta kunnolla alkaa riehua, joutunee siinä kohti suorittamaan ekan ulkoilun kuudelta kun täällä muukin porukka herää. Täytyy siis ottaa ilo irti näistä muutamista aamuista kun KePokin ystävällisesti on käyttänyt aikuset koirat pihalla ennen duuniin lähtöä.

Sunnuntaina tosiaan kaivelin CDsoittimen ja sunnuntai-iltana soitettiin Hunab Ku -levykettä, se on chakraphonilla soitettua huuhaamusaa, jos joku ei tiedä, samoin eilen aamusta. Iltapäivällä vaihdoin soittimeen Hui kauhistus -paketista luonnonilmiöt; ukkosta, sadetta, raesadetta ja mitä siinä nyt onkaan. Kukaan ei reagoinut mitenkään, vaikka aika isolla volyymillä annoin paukkua. Tänään on sit kuunneltu ilotulitusta ja ammuntaa, jossain hirmupaukekohdassa Doris heräs, vilkuili hetken ympärilleen, mut kun kaikki muut vaan nukkua horotti, niin jatkoi neitokin uniaan. Huomiseks täytyy kaivaa esiin jotain muuta...

Varmaan pahin reaktio ääniin tuli kun eilen lämmitin takkaa ja kun homma oli siinä vaiheessa, että saatto pistää pellin kiinni, niin potkasin alaluukun kii ja miten se tällä kertaa paukahtikin voimalla, kun yleensä menee ihan nätisti. Sitä ääntä joku pelästy sen verran, että vinkas, mutten ehtinyt nähdä kuka. Hedda riensi lastensa avuksi tuota pikaa ja kaikki oli ihan rauhallisia kun pesään vilkasin. No tuskin siitä elinikäsiä traumoja jäi, täytyy paukauttaa seuraavankin kerran.

Puoliltapäivin kaivelin esiin vaaleenpunasen pentujenkuljetuslootan, pakkasin sinne karvan ja lämminvesipullon, pennut myös, foliohuopa kainaloon ja pihalle. Ei pihalla toki voi kauaa olla kun ei penskat vielä kovin innolla paikkoja tutki, mut tovin voi kuitenkin haistella syysilmaa. Sit takasin lootaan ja sisälle.

Heddaa ei otettu mukaan, se kun menee het huovalle pötkölleen ja avaa maitobaarin, eikä se nyt ole tarkotus. Hedda oli asiaankuuluvan häkeltynyt kun pakkasin penskat lootaan ja jätin arvon rouvan sisälle. Kun palattiin reissusta, niin Heddan piti ensin tarkastaa pennut, sit loota (oishan sinne joku voinut jäädä, joopa joo) ja sen jälkeen Heddan piti päästä ulos tarkastamaan, etten ollut unohtanut yhtään pentua sinnekään. Piti ihan sanoa, että ei niitä kuule ole kun neljä, eikä ne siitä lisiä, vaikka kuin etit.

Naperoita pihamaalla





Vähän muutakin kun pentuasioita oon sentään ehtinyt tehdä. Tiskasin (tiskikoneesta kun oon luopunut kuten töllöstäkin, mistähän seuraavaks), enkä voinut olla kummastelematta, että mistä ihmeestä sitä tiskiä oikein lappaa, varmaan täällä on joku musta aukko, mistä likaset tulee tohon tiskarille ja sit puhtaat menee kaapista takasin sinne mistä on tulleetkin, eihän mulla voi olla noin pal ees astioitakaan...

Makkarin ikkunan pesin, se kun keväällä jotenkin unohtu pestä. Vielä pitäis jaksaa makkarin kattovalaisin avata ja ottaa sieltä pölyt pois. Se kun on auringonmuotoinen, niin nyt siellä on sitten mustia auringonpilkkuja... Pyykkikone pyörii tietenkin, kuis muutenkaan, sillä pennut on alkaneet lorotella sinne tänne, eikä Hedda enää ole koko aikaa "luuttuamassa". Tähän asti se onkin mallikkaana äitinä pitänyt pentulan niin siistinä, etten ole pissiä pal nähnyt, enkä kakkoja ollenkaan.

Viimeset pentupakettikamatkin kotiutuivat eilen kun hain ne postista. Annan kyllä täydet 10 pistettä ja enemmänkin Findogsille, harvasta paikasta sitä enää asiakkaalle soitellaan kun ei kaikkea tilattua tavaraa olekaan saatavilla. Kaiken lisäksi soittaja oli katsonut valmiiksi korvaavat tuotteet, vastaavat ja samanhintaiset, joita ehdotti. Muutenkin toivomukseni (3poikaväristä ja 1tyttövärinen, jos toivoa saa) oli otettu loistavasti huomioon ja palvelu oli todella ystävällistä. Suosittelen lämpimästi.

Loma, loma, loma

Tämän vuoden kesälomaa onkin saanut ootella pitkään ja hartaasti, mut se alko nyt. Neljä viikkoa pentujen kanssa, ei välttämättä mitenkään kesäisissä säissä, mutta väliäkö hällä, pääasia, että on loma ja hyvää seuraa

Pennut on viimein alkaneet touhutakin jotain. Aattelin jo välillä, että kun ne on niin paksuja (maitoa siis riittää), niin eivät lähde liikkeelle ollenkaan ennen vierotusta kun mahat painaa niin pal. No vitsi, vitsi, tilastojeni perusteella aiemmatkin pentueet on olleet ihan yhtä pönäköitä, joten no hätä, ei oo vaan tullut koskaan kirjattua ylös, jotta koska mikäkin pentue on alkanut liikkua aktiivisemmin ja nimenomaan "ulos pesästä".

Shoppasin pennuille vähän leluja (kissanleluja kuten hiiri, narukala jne.) sekä kaivelin vanhoista varastoista esiin entisiä. Yks pehmopallo saatiin lahjaksikin, siitä tosin tuskin on mitään jäljellä kunhan pennuille tulee hampaat... Tein sit tollasen hienon virityksen pentujen "iloksi". Vieressä Dorati ja jos kuvassa ois ääni, niin kuulisitte kerrassaan "hyytävää murinaa"...


Jep, pennut on löytäneet äänensä, tällä hetkellä se tarkottaa lähinnä murinaa, joka kuulostaa tältä "hurr, hurrrrrr, hurrrrrrrr". Sit toisinaan sellasta narinaa ja öninää. Haukkumista ei oo vielä harrastettu, eikä ulvontaa, ei myöskään kiljuntaa. Ilmeisesti kannattaa harjotella ääniala kerrallaan.

Pakko pistää tähän, vaikkei nyt niin kovin aiheeseen liitykään, kuva kortista, jonka saivat "Cello ja Hedda perheineen". Aika ihq, eikö?


Samalla kun shoppailin leluja pennuille, ostin tarjouskorista lelun myös Fridalle, vanha kumikana kun alkaa vedellä viimesiään. Ballerinakanasta tulikin het ihan paras lelu ja mikä näin meikäläisen kannalta parasta siinä on ihan ok ääni, ei sellanen korvia ja hermoja raastava. Niin ja Nlan M&M synttäritarjouksessa se maksokin vaan 99 senttiä, joten tunnustan, että ostin niitä kolme... kaks pistin jemmaan vastaisen varalle.


Pentuhuone (takkahuone) on sisustettu hippasen uuteen uskoon, koskapa ihan vauva-aika on pennuilta ohi. Poistin pentupesästä kangasseinät ja siirsin pöydän ihan huoneen nurkkaan. Nyt saan aidattua pennut yön ajaksi pienemmälle alueelle, eivätkä pääse eksymään mihinkään tai jäämään jumiin huonekalujen yms. sekaan.


Pennut viettivätkin jo ensimmäisen yönsä ilman kaksjalkaseuraa, tosin nukun ihan tuossa vieressä, seinä vaan välissä, ja kun jättää oven auki, niin kuulee mitä takkahuoneen puolella tapahtuu. Hedda sai valita missä nukkuu, sille oli portit auki sinne ja tänne, mut lopulta Hedda nukkui takkahuoneessa, milloin pentujen kanssa ja milloin pentujen yöaitauksen toisella puolen.

Vaan kerran jouduin yön aikana käymään takkahuoneen puolella, tai aamua se jo oikeastaan oli, kun kuului ensin pieni kiljahdus ja sitten hirmu öninää. Mitään ihmeellistä ei kuitenkaan ollut, yks vaan ei päässyt tissille tarpeeks nopeesti ja muut oli jo siellä. Nostin hätähousun Heddan viereen ja tuuppasin sille vähän tilaa, sit menin jatkamaan uniani. Varsin helppo yö siis (kuten nyt tässä vaiheessa jo pitäiskin olla).

Päivystäjät takkahuoneen ovella eli Cello ja Arska.


Heddalla tosiaan maitoa riittää, joten pennuilla ei ole mikään kiire syödä kiinteää, ohhoijaa. Tässä vaiheessa isompi pentue vetää jo ruokaa kupista, että nuppi tutisee, mutta nämä maitopossut ne vaan vähän maistavat, jos sitäkään. Meikäläisen kädestä voi vielä ottaa, mut kupista, ei kupista voi mitään syödä. Ehkä mä joudun laittamaan pennuille tuttipullot pentupakettiin tai kai perheillä on aikaa varattuna pennun "käsisyöttöön"...

Yök, mitä toi on? taitaa tuumia koko sakki.


Kolmiviikkoiskuvat otettiin eilen lauantaina ja pennut "pääsivät" ekaa kertaa pöydälle, siis tollaselle näyttelypöydälle. Dorista jänskätti aika paljon paljas pöydänpinta, joten laitettiin sille karva, sit kuvattiin ja vasta sen jälkeen otettiin karva pois ja taas kuvattiin. Sit ei enää jänskättänyt. Voi tietty olla, että oli niin umpiunessa, että jotenkin pelästyi.

Domino oli pöydällä kun kotonaan, vaan Domino onkin pentueen liikkuvaisin tällä hetkellä. Se mennä mömmertää millon missäkin ja nukkuu millon missäkin ja tuntuu olevan kun kotonaan millon missäkin. Toisaalta se osaa myös olla raivoisasti eri mieltä kun sille päälle sattuu. Sanoisin, että siinä on ainesta, harmi kun sillä on se paha napatyrä, pitäisin sen muuten kotona (suom.huom. niille kun ei mun huumoriani tässä asiassa tiedä: napatyrä=pippeli, kellään näistä ei ole oikeasti napatyrää).

Dorati ja Dops otti pöytäilyn ihan rauhallisesti, mitä nyt Dorati oli sitä mieltä, että siis mähän en istu tai seiso, saatte tyytyä näihin makuukuviin, eikä mun päätänikään kuvata tai jos kuvataan, niin sit edustavimmalta suunnalta eli sivulta. Dops sen sijaan poseerasi ihan sujuvasti.

Kolmiviikkoiskuvat pentujen omissa kuvagallerioissa

Tänään on suoritettu ensivisiitti ulkoilmassa. Oon tästä koneelta katellut kuin aurinko paistaa tohon yhteen kohtaa pihaa, on paistanut koko aamupäivän, joten päätin, että mennään käymään pikaseen pihalla. Nurtsi on märkää, joten ei mitään isompia urheiluja, vaan folioretkihuovan kanssa liikkeelle.

Vähän sitä nurtsiakin kuitenkin kokeiltiin, että miltä se tuntuu.




Sit huovalle ja Heddakin sai olla mukana, tosin yritettiin saada Hedda tajuamaan, ettei ollut maitobaariaika ja sehän olikin aika vaikea tehtävä.


Ensin pentuja selkeesti jännitti aikalailla, en tosin tiedä kumpiko: ulkoilu vai hirmuisesti rapiseva huopa (foliohuopa rapisee todella paljon, tuli huomattua). Sit ois jo vähän tehnyt mieli katella paikkojakin ja pennut taapertelivat huovalla, kävipä joku niistä vähän nurmikon puolellakin ja palasi taas huovalle. Nyt ei kun toivotaan suht hyviä säitä, että voidaan välillä ihan ollakin ulkona, eikä vaan pyörähtää kahden minuutin ajan.

Kun tultiin sisälle, niin kaik pennut makasivat tovin ihan äimistyneen olosina paikoillaan, sit alko normaali hässäkkä ja maitotarjoilun jälkeen porukka sit sammukin unten maille.

Tänään kaivan tohon CDsoittimen ja pennut saa alkaa kuunnella millon mitäkin mökää. Alotetaan vaikka chakraphonin äänellä, tuleepa samalla tasapainotettua pennut. Myöhemmin on sit luvassa ukkosta, ilotulitusta, raesadetta yms.

Hei me kasvetaan

Pennunpallerot ne sen kun kasvaa. Dops on enää ainoana alle kilon painoinen, sen kuuluisan noin 100g, jonka se koko ajan on ollut "jäljessä" muista. Kasvuvauhti on siis täysin sama kuin muillakin, lähtöeroa ei vaan ole saanut kiinni.

Tänään on napsittu jauhelihan lisäksi matolääke. Se meni yllättävän kivuttomasti, jotenkin olin varautunut suurempaan reaktioon: kukomiseen, irvistelyyn, yökkimiseen ja pärskintään. Vaan ei, vähän maiskuttelua ja yksi puistatus, siinä koko homma. Hyvä niin, ainakin matolääke meni mahaan asti kun sitä ei roiskittu pitkin ja poikin.

Vielä täällä ei mitään erityistä vauhtia ole havaittavissa, pennut sen kun syövät ja nukkuvat ja vähän taapertavat. Silmät on auki ja niillä myös nähdään, koskapa jäävät usein tuijottelemaan milloin mitäkin. Korvatkin ovat auki ja pennut kuulevat, ne reagoivat jo puheeseen, naksutteluun yms.

Vähän alkaa myös hahmottua käytöseroja: joku on toimeliaampi kuin toinen, jollakin sujuu syöminen, toinen vaan päppii, joku kaipaa rapsutuksia, joku hakee kontaktia jne. En puhuisi kuitenkaan luonne-eroista, pennut kun ovat vielä sen verta nuoria, että joku kun on vähän edellä toista kehityksessä niin se näkyy het käytöksessä ja voi tasaantua vielä kummasti tulevien viikkojen kuluessa.

Pari päivää kun vielä jaksan töissä, niin mulla alkaa kesäloma ja pääsen nauttimaan pentujen seurasta. Olenkin jo vähän miettinyt mitä kaikkea pitäisi ehtiä pentusten kanssa tehdä ja se ei ole ihan vähän se. Toimintaloma siis tiedossa.

Tässä muutama kuva siitä mitä meillä puuhataan, kuviahan kaikki täällä kuitenkin käyvät katsomassa, höpinät lienee sivuseikka.

Maastoutumista Doratin malliin

Enpä noita karvoja ostaessani tullut aatelleeksi, että hämärässä on tosi kiva kattoa missä on pentu ja mikä on karvaa...

Istumista Dominon malliin


Kanta-astuntaa Doriksen malliin


Köllintää Dopsin malliin


Leikintää tai ryysintää, ihan kuin vaan


Ja tää talja on pakko laittaa lopuksi

Ruokaa, ruokaa, enemmän ruokaa

Tänään oli vuorossa ensimmäiset jauhelihamaistiaiset ja hyvin maistui. Kas tässä nelikon tyylinäytteet.

Dorati



Domino



Doris



Dops

Torstaitohinaa

Ipanat kasvavat kohisten ja painot kipittävät kovaa vauhtia kohti kiloa. No sitä kilon painoa nyt tuskin kuitenkaan ihan vielä tänä viikonloppuna saavutetaan, varsinkin kun liikkumisaktiivisuus varmasti alkaa kasvaa lähipäivinä. Kynnet on leikattu jo kertaalleen ja varmaan ne pitäisi leikata taas... Heddakin malttaa jo jättää naperot ja viettää aikaansa paljon ihan muualla kuin pentupesässä.

Vaan mitäs meillä onkaan tapahtunut tänään (tai oikeastaan yön aikana), katsokaapa. Tai no, naisilla ei ole koskaan kiire, tarvitaan akateeminen vartti enemmän aikaa

Dorati



Domino



Doris



Dops